Arkistoitu

Tiesitkö: Kellon historia

Tiesitkö?

Elämme kellojen ympäröiminä, mutta oletko tullut koskaan ajatelleeksi, milloin ensimmäiset kellot on keksitty?

Kuva: Toni Blay Creative Commons

Babylonialaiset, egyptiläiset sekä muut varhaiset kansat aloittivat ajan mittaamisen jo noin 5000 vuotta sitten. Tuolloin aikaa laskettiin kuun ja auringon vaiheita sekä vuodenaikoja tutkimalla.

Varhaisia ajan mittaamisen keinoja olivat muun muassa vesi- ja aurinkokello. Yksinkertainen vesikello koostui savesta valmistetusta säiliöstä, jossa oli pieni aukko, jonka kautta vesi pääsi säiliöstä pois. Säiliöön oli tehty merkkejä, jotka paljastuivat veden pinnan laskiessa. Näiden merkkien avulla ilmoitettiin aikaa.

Aurinkokellon käytö perustui taas maahan kiinnitettyyn keppiin ja auringon luomaan varjoon, joka liikkui auringon noususta auringon laskuun saakka ilmoittaen ajan. Aurinkokelloa ei tietysti voinyt käyttää yöllä tai hyvin pilvisellä säällä.

Ensimmäinen painovoimaa hyödyntävä mekaaninen kello keksittiin englantilaisessa luostarissa 1280-luvulla ja 1300-luvulla yhä useamman kirkon tornia koristikin kello. Kelloa pyörittävät hammaspyörät oli keksitty jo aiemmin, mutta uutta näissä luostarin kelloissa oli mekanismi, joka kontrolloi hammaspyörän liikettä ja sai kellon liikkumaan tasaisesti.


Kuva: oatsy 40 Creative Commons

Kellojen toiminnan kehittyessä nousi esiin kysymys siitä, milloin päivä alkaa eli miten kelloa tulkitaan. Yksi tapa oli jakaa päivä 24 tuntiin tasaisesti, jolloin kelossa oli siis 24 numeroa. Ranskalainen tapa jakaa päivä kahteen 12 tunnin jaksoon kuitenkin yleistyi ja on tänäkin päivänä käytössä.

1500-luvulla kelloja alkoi näkyä myös kotikäytössä, etenkin rikkaalla perheillä. Kello oli tuohon aikaan vielä erikoisuus, johon kaikilla ei ollut varaa.

Teknologia kehittyi ja 1160-luvulla hollantilainen astronomi ja matemaatikko Christiaan Huygens kehitti heilurikellon, jonka avulla minuuttien ja sekuntien esittäminen helpottui. Aikaisemmin kellot eivät olleet pystyneet tarkasti mittaamaan minuutteja ja sekunteja. Heilurikellon myötä astronomit pystyivät mittaamaan tähtien ylikulkuja eli sitä, kuinka nopeasti jokin tähti kulkee toisen editse.

Rannekellot luokiteltiin vielä 1800-luvulla “naisten kelloiksi” ja vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen rannekello yleistyi myös miesten käytössä. Miehet olivat ennen ensimmäistä maailmansotaa käyttäneet pääasiassa taskukelloja.

Kellot tarkentuivat ja kehittyivät lisää 1900-luvulla, jolloin keksittiin muun muassa kvartsikello ja atomikello. Nykyään suurin osa rannekelloistamme on kvartsikelloja. Atomikellot ovat puolestaan tarkimpia olemassa olevia kelloja.

Millaista kelloa sinä käytät nykyään?

Lähde: scientificamerican.com, wikipedia